*

MannaPellikka

Lääkekannabiksen käyttäjien ahdinko - Kela kiristi korvauskäytäntöään


Keski-ikäinen "Tatu" vammautui tapaturmaisesti kymmenisen vuotta sitten. Siitä asti hän on vamman ja siihen liittyvän hoitovahingon seurauksena kärsinyt kroonisesta hermovauriosta ja sen aiheuttamista kivuista. Hän on kokeillut monia kivunhoitomenetelmiä ja ollut riippuvainen vahvoista kipulääkkeistä. Viimein hän sai avun lääkekannabiksesta. Nyt hänen elämänsä on jälleen vaarassa romahtaa.

Suomessa yli miljoona ihmistä kärsii jatkuvasta kivusta. Käypä hoito-suositus haluaa viedä kivun hoitoa yhä enemmän lääkkeettömään suuntaan, mutta tosiasia on, että usein liikunta ja mielenhallintamenetelmät eivät yksin riitä. Lääkkeiden tarve on ja pysyy. Vaikka keskushermostoon vaikuttavien valmisteiden riskeistä ja haitoista ollaan tietoisia, niitä määrätään vuosittain huomattavia määriä. Kaikille ne eivät sovi tai toimi toivotulla tavalla.

”Ennen opioideja käytiin läpi kaikki mahdolliset lääkeryhmät, jotka voisivat auttaa koviin hermokipuihini. Mikään lääkkeistä ei auttanut, mutta aiheutti voimakkaita sivuoireita. Niinpä lääkityksenä käytettiin useamman vuoden ajan opioideja. Opioidit aiheuttivat voimakkaan fyysisen riippuvuuden. Maailma ympärillä lakkasi olemasta, millään muulla ei ollut väliä kuin seuraavalla lääkeannoksella.”

Vaikka lääkkeet yleensä auttavatkin kipuun hyvin tai kohtalaisesti, niihin voivat liittyä paitsi hankalat sivuvaikutukset, myös väärinkäyttö ja lääkeriippuvuus. Liian itseannostelun ja ”opioidikoukun” lisäksi niitä voidaan myydä ulkopuolisille päihtymistarkoitukseen. Riippuvuus voi kehittyä myös ohjeen mukaista annostusta noudatettaessa. Sen syntyyn vaikuttavat mm. perinnöllinen alttius, ympäristötekijät sekä pitkäaikaiskäytön vaikutukset keskushermostoon.

Entä jos apu kipuun ilman toimintakyvyn laskua yllättäen löytyykin koululääketieteen ja tavanomaisten lääkkeiden ulkopuolelta, laittomaksi luokitellusta aineesta?

Olin lukenut useita artikkeleita lääkekannabiksen vaikutuksesta hermokipujen hoidossa. Lopulta löysin lääkärin, joka oli perehtynyt lääkekannabikseen. Saatuani lääkekannabisreseptin aloitin opioideista vieroittautumisen. Se oli hyvin tuskallista ja vaikeaa, mutta kannabiksen avulla onnistuin siinä."

Kannabiksen tutkimisesta lääkinnällisiin tarkoituksiin kiinnostuttiin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Nykyisin kansainvälisiä tutkimuksia aiheesta on saatavilla melko runsaasti, erityisesti MS-tautiin liittyen. Viime vuosina mielenkiinnon kohteena on ollut lääkekannabiksen teho kroonisen kivun hoidossa muissakin sairauksissa. Eräät tuoreimmista tutkimuksista vahvistavat sen, minkä useat potilaat ovat voinnissaan havainneet lääkettä käytettyään. Niissä on todettu, että kannabis auttaa joillakin potilailla tehokkaasti tai kohtalaisesti krooniseen kipuun. Saaduista tuloksista ovat lähivuosina laajemmin raportoineet mm. lääketieteen aikauslehti JAMA, Yhdysvaltain tiedeakatemia sekä Parman yliopisto. Vaikka sivuvaikutuksia tutkimusjaksojen aikana osalla potilaita ilmenikin, ne olivat pääosin lieviä eikä haitallisen riippuvuuden kehittymistä havaittu.

Kansallisella tasolla lääkekannabiksen tutkimus on melko olematonta, tai ainakin vaikeasti löydettävää. Suppeaa selvitystyötä eräässä väitöskirjassa tehtiin 2000-luvun alkupuolella siitä, voitaisiinko kehittää sellaisia kannabinoidilääkkeitä, joilla ei olisi huumaavaa vaikutusta. HYKS:n kipuklinikalla lääkekannabista on vuosia sitten kokeiltu kymmenelle potilaalle, joista vain kahta sen raportoitiin auttaneen. Samassa sairaalassa työskentelevä anestesiologi myönsi Suomen Lääkärilehdessä vuonna 2012, että yksittäisille vaikeasta hermokivusta kärsiville potilaille lääkekannabiksesta voi olla hyötyä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n sivuilla todetaan kannabiksen lääkekäyttöä käsittelevässä artikkelissa, että joissain tautitiloissa kannabiksen ainesosat vaikuttavat hyödyllisesti ja että joillakin potilailla kannabiksesta saatu hoidon vaikuttavuus on ollut parempi kuin millään muulla lääkevalmisteella. Kun vertailtiin eri aineiden riippuvuuspotentiaalia, kahvi ja kannabis saivat saman yhteispistemäärän, joskin hieman eri painotuksin. Vertailun kärjessä oli alkoholi.

"Lääkekannabis pysäyttää hermokivun paljon tehokkaammin kuin huomattavasti vahvemmat ja hengenvaaralliset opioidit. Elämänlaatuni parani valtavasti saatuani reseptin lääkekannabikseen. Nyt pystyn taas tapaamaan ystäviäni, ja olen jopa pystynyt opiskelemaan korkeakoulussa." kuvailee "Tatu" kannabiksen avulla kohenneen vointinsa vaikutuksia.

Suomen lääkärikunnan pääasiallinen kanta lääkekannabikseen on joitain poikkeuksia lukuunottamatta kielteinen, erityisesti julkisella puolella. Monen Suomen kipuklinikan linjaus näyttäisi henkilöityneen HYKS:n kipupoliklinikan ylilääkäriin, professori Eija Kalsoon ja hänen näkemyksiinsä kannabiksen lääkinnällisestä käytöstä hyödyttömänä, riippuvuutta aiheuttavana ja riittämättömästi tutkittuna "pandoran lippaana". Poliklinikoilla ollaan lähes yksimielisiä siitä, että lääkekannabishoito tulisi keskittää sairaaloiden kipuun erikoistuneisiin yksiköihin. Se mahdollistaisi potilaiden riittävän seurannan ja heidän käyttökokemustensa kartoittamisen. Useat katsovat myös, että lääkekannabishoidon voisi potilaalle aloittaa vain neurologi. Yksityislääkärin määräämää reseptiä he eivät pidä riittävän luotettavana arviona lääkekannabiksen tarpeellisuudesta potilaalle. Huomioitavaa silti on, että kaikki kivunhoidossa erityispätevyyden hankkineet, kokeneet lääkärit eivät ole neurologeja.

Suomen Kipu ry. on ilmaissut kantanaan, että kivunhoidossa kaikki keinot on voitava ottaa käyttöön. Potilas itse on oman kipunsa paras asiantuntija. Huumausaineiden käyttöä koskevia mielipiteitä kartoittanut Huumekysely (2014) paljasti, että 59% vastanneista kannatti kannabiksen laillistamista lääkekäyttöön.

Kannabiksella toki on päihdyttäviä ja muita aivotoimintaan liittyviä vaikutuksia. Lajikkeesta riippuen sitä voidaan käyttää mielialan nostattamiseen tai rentoutumiseen. Joillekin riippuvuuskin voi kehittyä ja sitä todennäköisemmin, mikäli kannabiksella pyritään korvaamaan jotakin aiemmin käytettyä, vahvempaa huumausainetta. Kannabiksen käytöllä on todettu olevan yhteys psykoosiin sairastumiseen. Ei ole todistettu, että kannabis sinänsä aiheuttaisi psykooseja, mutta se voi edesauttaa niiden puhkeamista alttiilla henkilöillä. Mitä nuorempana käytön aloittaa, sitä huomattavampia ovat mm. muistitoimintoihin liittyvät haitat. Kannabis myös vahvistaa alkoholin ja muiden päihdyttävien aineiden vaikutuksia ja autolla ajaminen kannabista nauttineena on vaarallista.

Lääkekannabis sisältää kannabiskasvin kuivattua kukintoa. Tavallisimmin sitä höyrystetään tai siitä valmistetaan juoma. Vaikutuksiltaan ja laadultaan vakioidut kannabiskukkavalmisteet ovat tasalaatuisia ja eroavat siten katukauppakannabiksesta. Käyttöä aloitettaessa niistä voi seurata lievä päihtymystila, mutta säännöllisessä käytössä se hiipuu pois ja jäljelle jää vain kivunlievitys. Toisaalta sietokyvyn kasvua ei voida nähdä vain hyvänä asiana. Riskinä on, että määrätyt annokset eivät enää riitäkään kivun taittamiseen.

Kannabisvalmisteilla ei ole Suomessa myyntilupaa yhtä tuotetta lukuunottamatta, mutta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea voi kuitenkin erityisistä sairaanhoidollisista syistä myöntää yksittäistapauksissa luvan luovuttaa kulutukseen tällainen lääkevalmiste. Erityislupakäytäntö on Lääkeasetuksen mukaisesti rajattu vain sellaisiin tapauksiin, joissa mikään muu hoito ei tule kysymykseen tai anna toivottua tulosta. Fimealta erityislupaa haettaessa lääkkeen määränneen lääkärin on tehtävä tarkat selvitykset potilaan sairaus- ja hoitohistoriasta ja perusteltava, miksi sen hankkimiseen tulisi myöntää lupa. Jos Fimea selvitysten perusteella katsoo, että lääkekannabis on potilaan hoidon kannalta välttämätön, se myöntää luvan.
Tästä huolimatta Kela voi kuitenkin hylätä potilaan maksusitoumushakemuksen lääkettä varten, vaikka laki turvaa potilaalle oikeuden saada tarvitsemansa välttämätön ja tarpeellinen hoito. Voitaneen perustellusti kysyä, toteutuuko potilaan oikeus saada ihmisarvoa loukkaamatonta kohtelua, jos hän joutuu terveyttään koskevassa asiassa ristiriitaisten viranomaispäätösten kohteeksi?

Kipeille, mutta ei köyhille

“Tatu”n lääkitys maksaa kuukausitasolla tuhat euroa. Työkyvyttömyyseläkeläisenä hänellä ei ole mitään mahdollisuutta hankkia lääkettä omilla varoillaan. Hän harmittelee, ettei tullut ottaneeksi vapaaehtoista vakuutusta ajoissa, silloin kun oli vielä terve.

Varattomat ja pienituloiset tarvitsevat lääkkeensä siinä missä hekin, jotka pystyvät ostamaan sen itse joko palkkatuloillaan, säästöillään, eläkkeellään tai joille vakuutusyhtiö sen korvaa. Kelan antamien lukujen valossa näyttää siltä, että valtaosalla lääkekannabiksen käyttäjistä on mahdollisuus ostaa lääke tarvitsematta anoa Kelalta maksusitoumusta sen hankkimiseen. Ylilääkäri Kalso on Suomen Kuvalehden haastattelussa ottanut kantaa lääkekannabiksen rahoittamiseen. Hänen mielestään lääkärin tulisi lääkettä harkitessaan ottaa huomioon se, onko potilaalla siihen varaa. Potilaita ei kuitenkaan lain mukaan saa asettaa eriarvoiseen asemaan varallisuuden perusteella ja hoitopäätöksiin saavat vaikuttaa ainoastaan lääketieteelliset syyt.

”Tämä on tuhoisaa elämälleni. En voi elää näiden kipujen kanssa. Opioideja en suostu käyttämään, koska ne pilaavat elämäni. Kelan päätös (maksusitoumusta lääkkeeseen ei enää myönnetä) on aiheuttanut jo nyt voimakasta ahdistusta ja pelkoa tulevaisuudesta, jatkuvaa stressiä ja unettomuutta ja nämä puolestaan ovat pahentaneet kiputilannettani. Kipujen hallinnan kannalta lääkekannabis on minulle välttämäton lääkitys.” ”Tatu” summaa.

  • Opioideja ja muita keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä saa yli miljoona suomalaista. Opioideja saa n. 400 000 henkilöä.
  • Muita ovat unilääkkeet, masennuslääkkeet, neuroosi- ja rauhoittavat lääkkeet. Kaikkiaan niitä korvattiin yhteiskunnan varoista 500 000 eurolla. (Lääketilasto 2015)
  • Fimea on myöntänyt tänä vuonna 200 erityislupaa lääkekannabikseen. (Fimea)
  • Kela on myöntänyt harkinnanvaraista toimeentulotukea tammi-syyskuussa 18:lle lääkekannabiksen ostokerralle. Korvauksia maksettiin yhteensä 16 000 euroa. (Kela)

Kela vastaa:

Lääkekannabiksen osalta käytettävissä oleva lääketieteellinen tutkimusnäyttö on osoittanut hoidon olevan vaikuttavaa ja turvallista vain multippeli skleroosi-tautiin liittyvän vaikeahoitoisen lihasjäykkyden hoidossa. Tuolloin on huomioitavana valmisteena hyväksytty myyntiluvallinen kannabisvalmiste. Hoito on hyväksytty neurologian erikoislääkärin aloittamana. Erityisesti kroonisen kivun hoidossa lääketieteellinen tutkimusnäyttö ei tue lääkekannabiksen käyttöä ja hoitoon liittyy myös huomattavia turvallisuusriskejä. Lääkekannabishoito on kokeellista. Lääkärit terveydenhuollon ammattihenkilöinä voivat määrätä potilailleen myös kokeellisena hoitona pidettäviä lääkevalmisteita. Tällöin valmisteen vaikuttavuudesta ei ole riittävästi tai lainkaan tutkittua tietoa ja siksi kokeellista hoitoa ei huomioida toimeentulotuessa. Toimeentulotuen terveydenhuoltomenojen asianmukaisuutta arvioidaan sekä kansallisten että kansainvälisten hoitosuositusten ja lääketieteellisten tutkimustulosten valossa. Fimean erityislupapäätös koskee lupaa lääkevalmisteen kulutukseen luovuttamiseen. Se ei ole osoitus siitä, että lääkehoito olisi arvioitu potilaan hoidossa turvalliseksi tai vaikuttavaksi. Kelan oman lääkekorvauskäytännön mukaan erityisen väärinkäytön riskin sisältävien lääkkeiden kohdalla niiden tarpeellisuus ja välttämättömyys arvioidaan potilaskohtaisesti moniammatillisessa tiimissä. Väärinkäytön vaara on suurin niissä lääkevalmisteissa, joita voidaan käyttää päihdyttäviin tarkoituksiin. Näitä ovat lääkekannabiksen lisäksi osa muista pääasiassa keskushermostoon vaikuttavista lääkkeistä (unilääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, keskushermoston kautta vaikuttavat voimakkaat kipulääkkeet.) Sekä opioidit että kannabis aiheuttavat fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta. Kelalla on velvollisuus seurata sairausvakuutuskorvauslain mukaisten lääkekorvausten tarpeellisuutta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Kasvattaa sitten itse kannabista.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Moni niin tekeekin. Mutta laki tulkitsee jokaisen kasvattajat rikolliseksi, vaikka kasvattaisi lääkekäyttöön.

Jännään on se että laki ei oikeasti estä kannabiksen kasvatusta lääkekäyttöön.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ei lakia voi aina noudattaa. Rikollinen voi olla hyvällä omallatunnolla, jos kasvattaa kannabista hoitaakseen sairautta ja laittomuus johtuukin poliittisen järjestelmän jäykkyydestä.

Kasvattaisin heti, jos minulla olisi sairaus johon se olisi ainoa toimiva lääke. Jos jäisin kiinni, niin kasvattaisin siitä huolimatta. Tosin kiinnijäämisriski on pieni.

Käyttäjän AnttiMikkonen1 kuva
Antti Mikkonen Vastaus kommenttiin #7

One has a moral responsibility to disobey unjust laws.
Martin Luther King, Jr.

Käyttäjän MannaPellikka kuva
Manna Pellikka

...joka on rikos.
Toisin sanoen joissain tapauksissa ihminen pakotetaan joko sietämättömiin kipuihin, opioidikoukkuun tai huumausainerikolliseksi.
Mikäli jäät kiinni, sinulle ei määrätä enää niitä opioidejakaan, koska olet todistettavasti narkki.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Juuri näin.

Samaan aikaan talouslehdet myös Suomessa kirjoittelevat kannabiksen sijoitus mahdollisuuksista. :)

Vaikka Suomen virallinen totuus kerto, että lääkekannabiksesta ei ole juuri hyötyä. paitsi valistajille ja poliisien työllistämiseen.

Onko moraalisesti hyväksyttävää sijoittaa lailliseen kannabikseen?

http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247333...

Kannabiksen kohdalla kaksinaismoralismi kukoistaa.

Käyttäjän AnttiMikkonen1 kuva
Antti Mikkonen

Erittäin hyvä, kattava ja tärkeä kirjoitus - kiitos tästä.
T: lääkekannabis potilas ulkomailla

Käyttäjän TomiIhander kuva
Tomi Ihander

Noi vikat sanat "kelalla on velvollisuus seurata sairaanvakuutuskorvauslain...." Niin on mutta lääkekannabukset ei ole sairaanhoitokultuskorvsuslain piirissä.

Käyttäjän TeppoSyvril kuva
Teppo Syvärilä

Hesarissa tälläinen mielipidekirjoitus.

Kipukroonikko tarvitsee hoitonsa, ei narkkarin leimaa – Tehokas kivunlievitys on jokaisen kansalaisoikeus

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005484209.html

Liisa Jutila

varapuheenjohtaja

Pain Alliance Europe

Kaisa Hirn

järjestökoordinaattori

Suomen Kipu ry

Toimituksen poiminnat